Mitä täällä meidän maassa oikein tapahtuu? Oletteko koskaan miettineet kuka meidän asioista päättää ja millä meriiteillä? Onko oikein, että ihmiset joilla ei ole välttämättä mitään kokemusta elämän karikoista tai yleensäkään mistään vastoinkäymisistä, päättää kaikkien meidän tavallisten ihmisten elämästä. Mitä enemmän kuuntelee eduskunnan täysistuntoja tai lukee uutisia ym. herää kysymys, että ”mitä vit..a”. Onko osa näistä ihmisistä ikinä käynyt kehäkolmosen ulkopuolella? Olisiko hyvä jos siirtäisimme koko helahoidon toimimaan vähäksi aikaa Lappiin, voisi monella muuttua ajatusmaailma sen jälkeen. Palveluita vähennetään edelleen koko ajan ja keskitetään kaupunkeihin. Terveyskeskuksia ja sairaaloita suljetaan. Matka lähimpään terveyskeskukseen tai sairaalaan voi olla kymmeniä kilometrejä, jopa satoja. Mitä hittoa😡 Nykyään puhutaan joka paikassa tasa-arvosta. Tässä maassa ei tasa-arvoa olla nähtykään. Ei ole ihme, että ihmiset voi huonosti. Mitä kauemmaksi etäännymme luonnosta ja maaseudusta, sitä huonommin käy. Meillä on Suomessa tilaa asua, jos vaan maalle muuttoa tuettaisiin enemmän. Ai niin, mutta eihän meillä ole metsää kuin noin 75 % pinta-alasta. Saattoi joku Arkadianmäellä kerran tuumata, että kun meillä Suomessa on niin vähän metsää, että ei sitä saa kaataa🤔 Miten voimme luottaa päättäjiin, joiden ajatusmaailma on seuraava, ”En ole valehdellut, vaan antanut väärää tietoa”.
Seuraavat lauseet ovat myös totista totta. ”Terveyskeskusten ja sairaaloiden sulkeminen parantaa palvelujen saatavuutta”, ”erikoissairaanhoidon valinnanvapaus pitäisi poistaa, koska potilaiden hakeutuminen muihin sairaaloihin kuormittaa järjestelmää ja kasvattaa kuluja”, ”sairaalaa ei suljeta, vaan sen toimintaa muutetaan”(poistetaan kaikki synnytykset, yöpäivystys, teho-osasto ja leikkaussalit niin, että jäljelle jää vain kevyt vastaanotto toiminta, ”suljetaan yksikkö, että säästetään työntekijöitä”. Näitä voisi kirjoittaa vaikka hamaan tulevaisuuteen asti. Kun meiltä viedään palveluita, vältetään puhumasta sanoilla ”leikkaus” tai ”sulkeminen” vaan käytetään sana muotoja, ”nykyaikaistaminen” tai ”strateginen sopeuttaminen”. Puhutaan hienoja sanoja ja kuvitellaan, että ei nuo tyhmät kansalaiset ymmärrä mitä me tehdään, ennen kuin on tehty.
Digitalisoituminen on hyvä asia johonkin saakka, mutta niin kauan, kun sen perämetsän mummon tai papan ainoa liikkuminen tulee siitä, että on mukava käydä terveyskeskuksessa tai apteekissa, niin se ei ole. Nämä käynnit eivät ole vain käyntejä, vaan ne saattavat olla ainoa kontakti muihin ihmisiin. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuu, kun ei ole ketään kenelle puhua, eikä ketään kuka koskettaa. Itselläni menee niin hermoon tämä tämän ajan hulluus, että sitä ei edes halua ajatella. Ihminen tarvitsee ihmisen, ei mitään helvetin robottia tai näyttöä mille puhua. Niin kauan kun nämä ongelmat eivät kosketa päättäjiä, niin kauan tämä jatkuu näin. Kun sinulla on rahaa käydä yksityisellä lääkäriasemalla hoidattamassa itseäsi tai palkata läheisillesi kotiin apua niin paljon kuin sielu sietää, et tunne sitä tuskaa, mikä sillä ihmisellä on, kenellä näin ei ole. Milloin me saadaan tästä kaikesta tarpeeksi. Meillä kyllä jaksetaan pitää mielenosoituksia ilmastonmuutoksesta, joo tärkeä asia, mutta Suomessa, missä on maailman puhtain ilmasto? Keskityttäisiinkö siihen, millainen mielenterveystilanne meillä on, sillä emme voi enää ylpeillä. Pitäiskö tehdä jotain? Pitäisi ja äkkiä, ennen kuin meillä on vielä selkeämpi kuilu ihmisten välillä. Sisällissota on monessa maassa tosi asia, pitääkö meidän odottaa niin kauan, että se tulee meillekin🤔
Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkään, mutta lopetan tähän. Kiitos jos luit tähän asti❤️Lopetan blogin artisti Rankkalinnan sanoin : ”meniks hermot? no meni, vetiks junttaan? no veti”